Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) – syyt, oireet ja itsehoito

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen ruoansulatusvaiva. Naisilla IBS esiintyy kaksi kertaa yleisimmin kuin miehillä. IBS voi olla elämää hankaloittavaa ja kiusallinen vaiva, mutta se ei ole vaarallinen eikä se muutu pahanlaatuiseksi. Lyhenne IBS tulee englannin kielen sanoista ” irritable bowel syndrome” ja lyhennettä käytetäänkin yleisesti. Vaivaa voidaan usein lievittää ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla.

Mikä on ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolistovaiva, mikä tarkoittaa, että suoliston toiminta on häiriintynyt, vaikka tutkimuksissa ei löydy mitään selittävää vikaa suolistosta. IBS:ään liittyvät syyt eivät ole täysin selvillä; sen arvellaan johtuvan useista tekijöistä, kuten suolen seinämän läpäisevyydestä, suoliston liikkeistä, hermoston toimintahäiriöstä tai matala-asteisesta tulehduksesta. Suoliston mikrobikirjo on kapeampi ärtyvästä suolesta kärsivillä ihmisillä kuin terveillä, mutta tämän yhteyttä oireisiin ja niiden ilmenemiseen ei vielä tarkkaan tiedetä.

Ärtyvän suolen oireet

IBS-oireet voivat olla moninaisia ja vaihdella yksilöllisesti. Yleisimpiä oireita ovat:

• Ulostamistiheys voi olla tavallista harvempaa tai tiheämpää
• Vatsakipu ja -krampit, jotka yleensä liittyvät ulostamiseen
• Muutokset suolen toiminnassa: ummetus tai ripuli tai nämä vuorotellen
• Turvotus ja ilmavaivat, erityisesti iltaa kohden pahenevat
• Tunne siitä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostaessa

Oireet voivat vaihdella päivästä toiseen ja olla ajoittain täysin poissa, mutta joskus ne voivat häiritä elämää pitkään. Vaikka oireet saattavat olla kiusallisia, suurimmalla osalla potilaista ne lievittyvät ajan myötä tai pysyvät ennallaan.

Milloin hakeutua lääkäriin ja tutkimuksiin?

Jos IBS-oireet ovat jatkuvia tai vaikeuttavat päivittäistä elämää, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin, erityisesti jos oireisiin liittyy:

• Nopea laihtuminen tai väsymys
• Verinen uloste
• Äkilliset muutokset suolen toiminnassa, kuten ripuli tai ummetus
• Oireiden alkaminen ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin jälkeen
• Jos suvussa on ollut paksusuolen syöpä, keliakia, tai tulehduksellinen suolisto sairaus
• Jos omahoito ei auta

IBS itsehoito

Ärtyvä suoli on ennemmin kehon ominaisuus kuin varsinainen sairaus, eikä siihen ole olemassa parantavaa hoitoa. Oireet tulevat ja menevät aaltoillen ajan mittaan. Hoidon päämääränä on lievittää oireita niin, että ne eivät häiritse arjen sujumista. Itsehoidolla on merkittävä rooli oireiden hallinnassa ja niiden lievittämisessä.

Ruokavalio on tärkeä osa ärtyvän suolen hoitoa. Itselle täytyy etsiä sopiva ruokavalio: useimmat ärtyvästä suolesta kärsivät huomaavat, että tietyt ruoat pahentavat oireita, ja siksi omaan ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota. Tärkeää on

• säännöllinen ateriarytmi ja pienet ateria koot
• riittävä kuidun saanti
• riittävä nesteen saanti
• pahentavien ruoka-aineiden välttäminen: rasva, alkoholi, mausteiset ruuat ja kofeiini on yleisiä oireiden aiheuttajia

Liikunta on ruokavalion lisäksi tärkeää IBS hoidossa, koska se nopeuttaa kaasun ja ulosteen kulkua suolessa. Suosi 20-60 minuutin liikuntaa noin 3-5 kertaa viikossa.

IBS ruokavaliohoito

FODMAP-ruokavalio, joka tarkoittaa tiettyjen huonosti imeytyvien hiilihydraattien välttämistä, on osoittautunut tehokkaaksi oireiden lievittämisessä. FODMAP-ruokavaliossa vältettäviä ruoka-aineita ovat muun muassa:

• Palkokasvit: linssit, pavut, herneet
• Sipulit
• Kaalit
• Keinotekoiset makeutusaineet, kuten ksylitoli, sorbitoli ja mannitoli
• Laktoosi, kannattaa siis suosia laktoosittomia tuotteita
• Inuliini ja frukto-oligosakkaridit (FOS) Yllä mainittuja ruoka-aineita voi kokeilla välttää 4–8 viikon ajan ja sen jälkeen lisätä niitä vähitellen takaisin ruokavalioon oman sietokyvyn mukaisesti.

 

Lähde: terveyskirjasto.fi

 

Asiantuntijafarmaseutti Reetta